Fazerin tuleva ksylitolitehdas Lahdessa on paitsi ympäristöystävällinen, myös viimeisintä teknologiaa. Ksyloosin valmistaminen kauran kuorista on täysin uutta, ja tehtaanjohtaja Vili Ravanko kehittääkin prosessia ja tarvittavia laitteita yhteistyökumppanien kanssa haastavalla aikataululla. Tavoitteena on, että syksyllä 2020 on saatavilla korkealaatuista, suomalaista ksylitolia.

Ksyloosin valmistusprosessi kauran kuorista on täysin uutta ja vaatii myös spesifin tekniikan kehittämistä, joten oli alusta asti selvää, että ksylitolitehdasprojektissa tarvitaan asiantuntija-apua myös Fazerin ulkopuolelta. Fazerin ksylitolitehtaan johtajana 1.4.2019 aloittanut Vili Ravanko on yksi sokerin erotteluprosessin johtavista asiantuntijoista. 

”Prosessin sydän on kromatografia, ja sen parissa olen työskennellyt oikeastaan koko työurani ajan”, Vili Ravanko sanoo. Valmistuttuaan kemian diplomi-insinööriksi teknillisestä korkeakoulusta Espoon Otaniemestä Ravanko työskenteli Cultorilla, jonka Danisco ja myöhemmin Dupont osti. Hän veti teknologiaryhmää, joka tutki kromatografiaa, siinä käytettäviä erotushartsimatriiseja ja tämän kokonaisuuden soveltamista teolliseen mittakaavaan. Tehtävät veivät hänet perheineen myös vuosiksi Yhdysvaltoihin, jossa kokemusta kertyi prosessien pystyttämisestä tehdasmittakaavassa. Erityisesti keskityimme kromatografian ja kiteytyksen tekniikoiden teolliseen soveltamiseen”, Ravanko kertooDaniscon jälkeen hän työskenteli kahdeksan vuotta kotkalaisessa Finex Oy:ssa, jonka päätuote on asiakkaalle räätälöidyt kromatografiset erotushartsit. 

”Nykyisessä roolissani Fazerilla kaikki osaamiseni yhdistyy”, Ravanko sanoo. ”Ksylitolitehdas on kokonaisuudessaan erittäin mielenkiintoinen, mutta haastava projekti. On hienoa olla luomassa jotain täysin uutta. 

Pohjoismainen kaura on erinomainen ksyloosin lähde 

Ksylitolin valmistuksesta noin 80 % on ksyloosin valmistamista, ja se pitkälti määrittelee lopputuotteen laadun. Kun ksyloosi on saatu kauran kuoresta erotettua, on loppuosa prosessia oikeastaan ksyloosin pitoisuuden nostamista eli sen erottamista muista komponenteista eri tekniikoita hyödyntäen. Lopulta puhdas ksyloosi muutetaan ksylitoliksi yleensä hydraamalla, ja sen tekniikka on sama, oli alkuperäinen raaka-aine mikä tahansa, esimerkiksi puu, maissi tai kookospähkinän kuori. Ksyloosin valmistaminen kauran kuorista on täysin uutta, ja teknologiaa ja prosesseja kehitetään Fazerilla koko ajan. Useita patenttihakemuksia on jo jätetty. 

”Kauran kuori on ksyloosin lähteenä erinomainen”, Ravanko toteaa. ”Pohjoismainen kaura on lisäksi erittäin korkealaatuista ja puhdasta, joten raaka-aineena se on ainutlaatuista.” 

Ainutlaatuista on myös se, että raaka-aineena käytettävät kauran kuoret syntyvät sivuvirtana Fazerin omasta tuotannosta. Prosessissa raaka-aine johdetaan myllystä suoraan tuotantolaitokseen, ja kaikki tapahtuu saman tehdasalueen sisälläSen sijaan että myllyn tuotannossa ylijäävät kauran kuoret poltettaisiin suoraan, niistä otetaan ensin arvokas tavara talteen”, Ravanko kertoo.  

Jätteen syntyminen on minimoitu sulkemalla kaikki mahdolliset prosessikierrot, sillä ksylitolitehtaan viereen valmistuva biolämpölaitos puolestaan tuottaa energiaa koko tehdasalueen tarpeisiin pääosin ksyloosin valmistuksesta jäävistä prosessoiduista kauran kuoristaVastuullisuus kulkee läpi tehtaan prosessien ja teknologian, ja koko tehdashanke tukee Fazerin vastuullisuusstrategiaa. 

Uusi kiertotalouden innovaatio vaatii uutta teknologiaa 

Tavoitteena on, että ksylitolitehdas on toiminnassa syksyllä 2020, vain kolme ja puoli vuotta idean syntymisestä. Sitä ennen on kehitettävä prosessia, valittava oikeat laitteet ja palkattava osaavat ihmiset”Aikataulu on äärimmäisen tiukka. Koska koko prosessi on uusi,  ensimmäiset haasteet ovat jo siinä, että tarvittavia laitteita ei löydy suoraan hyllystä”, Ravanko toteaa.  

Valmistusprosessi koostuu monesta pienestä palasesta, joista jokaisen kohdalla tarvitaan tietty prosessilaite. Taustansa myötä potentiaaliset, alan hallitsevat laitetoimittajat ovat Ravankolle tuttuja, mutta uusi innovaatio vaatii uutta teknologiaa, ja sitä on kehitettävä laitetoimittajien kanssa 

Projektissa Fazerin tukena on kotimaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita. Eri tahojen yhteistyö on tärkeää, jotta pystymme tiukalla aikataululla valitsemaan optimaaliset prosessilaitteet”, Ravanko sanoo. “Toisaalta on hyvä muistaa, että prosessin optimointi jatkuu myös tehtaan käynnistyksen jälkeen, kun kokemusta tehdasmittakaavan suorituskyvystä kertyy.” Myös lisävoimien rekrytoiminen Fazerille on aloitettu, jotta ensimmäisten laitteiden saapuessa on työnjohtoa paikalla testaamassa ja kehittämässä. 

Ksylitolin potentiaali kasvaa koko ajan sekä elintarvike-, lääke- että kosmetiikkateollisuudessa”, Vili Ravanko sanoo. ”Syksyllä 2020 meillä on ympäristöystävällinen tehdas, joka tarjoaa huippulaatuista ksylitolia eri tarpeisiin.”