Fazerin ksylitolihanke on malliesimerkki siitä, että yhden tehtaan sivuvirrasta voidaan luoda täysin uutta liiketoimintaa. Siihen vaaditaan paitsi ympäristöystävälliseen teknologiaan investoiva yritys myös joku, jolla on riittävästi osaamista ja rohkeutta tuoda esille villimmätkin ideat. Sellainen kuin Anna Nicol.

Savolaisella maitotilalla kasvanut Anna Nicol on kulkenut mielenkiintoisen ja vaihtelevan polun nykyiseen tehtäväänsä Fazerin ksylitolitehdashankkeen johtajaksi. ”Ilman monipuolista taustaani idea ksylitolitehtaasta olisi tuskin koskaan tullut mieleeni”, hän toteaa. 

Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa kauppatieteitä opiskellut Anna Nicol työskenteli ennen Fazer-uraansa tilintarkastajana, business controllerina, sisäisenä tarkastajana ja liikkeenjohdon konsulttina. Fazerilla hän aloitti vuonna 2007 sisäisenä tarkastajana ja jatkoi riskienhallintajohtajana. ”Hoidin muun muassa konsernin vakuutuksia ja tein paljon yhteistyötä strategiatiimin kanssa”, Nicol kertoo. Hän jäi äitiyslomalle ja hoitovapaalle vuosiksi 2009-2012. ”Töihin palattuani työskentelin jälleen riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen parissa.”  

Katse tulevaisuuteen 

Vuonna 2014 oli sapattivapaan aika, suuntana Skotlanti. ”Halusimme tutustuttaa kolme lastamme mieheni sukuun ja kulttuuriin”, Anna Nicol kertoo. Hän suosittelee kaikille irtiottoa jossain välissä työelämää: ”Se antaa perspektiiviä elämään. Vaikka työ on tärkeää, se tärkein löytyy kuitenkin muualta.” 

Lasten myötä katse oli vahvasti tulevaisuudessa, joten kun Suomeen paluun jälkeen Fazerilla tarjottiin työmahdollisuutta strategiajohtamisen parissa, hän tarttui innolla tilaisuuteen. Uudessa tehtävässä laajasta konsernituntemuksesta – kaikista maista ja liiketoiminta-alueista – oli paljon hyötyä. ”Oli todella mielenkiintoista päästä suunnittelemaan yrityksen kasvustrategioita”, Nicol sanoo. ”Aikaisempi työkierto sai näkemään asioita laajemmin. Ksylitoli-ideassakin oli taustalla myllyn prosessien tuntemus.”  

Ksylitolia kauran kuorista  rohkeaa luovuutta parhaimmillaan 

Idea kauran kuorista valmistettavasta ksylitolista syntyi toukokuussa 2017, kun pohdittiin Karkkilan tehtaalla valmistettavien ksylitolituotteiden osuutta kasvustrategiassa. Tuotteeseen olisi haluttu Hyvää Suomesta -brändäys. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska Suomessa valmistettu ksylitoli ei olekaan enää suomalaista alkuperää. ”Aloin tutkia asiaa tarkemmin”, Anna Nicol kertoo. Kun monissa lähteissä mainittiin kauran kuori mahdollisena ksyloosin lähteenä, hän otti yhteyttä Fazerin tutkimus- ja tuotekehitystiimiin sekä myllyyn lisäselvitystä varten. ”Aluksi kyllä mietin, että idea on varmaan ihan hullu, mutta sanotaan nyt ääneen”, hän naurahtaa. Ja onneksi sanoi!  

Anna Nicol korostaa, että ideaa on työstetty tiimityönä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Kyseessä oli täysin uusi teknologia, johon tarvittiin asiantuntemusta myös talon ulkopuoleltaSokeriprosessit tuntevan yhteistyökumppanin kanssa tehtyjen laboratoriotestien jälkeen todettiin, että kauran kuorien hyödyntäminen on mahdollista. Tämän jälkeen mukaan tuli Business Finland. ”Teimme laajat selvitykset ja testit, miten raaka-aine tuotannossa toimii”, Nicol kertoo. ”Jatkoimme, ja jatkamme edelleen, prosessien kehittämistä, ja useita patenttihakemuksia on nyt tehty.”  

Ksylitolitehdas on kiertotalouden innovaatio 

Ksylitolitehdas on Fazerin suurin yksittäinen uusinvestointi puoleen vuosisataan, ja projekti on edennyt tehokkaasti eteenpäin. Anna Nicol kertoo, että prosessi ideasta hyväksyntään vei 1,5 vuotta. Nyt uusi ksylitolitehdas on rakenteilla, ja syksyllä 2020noin 3,5 vuotta idean syntymisestä, tehtaan pitäisi olla toiminnassa.  

Erityisen iloinen Nicol on siitä, että koko projekti tukee Fazerin vastuullisuusstrategiaa, muun muassa hävikin ja päästöjen vähentämistä. Myllyn sivuvirtana syntyvä kauran kuori hyödynnetään ja johdetaan myllystä suoraan jatkojalostavaan tuotantolaitokseen. Lopputuloksena on korkealaatuista ksylitolia elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuuden käyttöön. Hävikki on minimoitu, sillä prosessoituja kauran kuoria puolestaan käytetään tuottamaan energiaa uuden biolämpölaitoksen avulla koko Fazerin tehdasalueelle Lahdessa 

”On hienoa, että tämän innovaation avulla tuotannon sivuvirrat saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Lahden tonttimme hiilijalanjälki pienenee merkittävästi”, Anna Nicol sanoo. ”Kyse on kiertotaloudesta sanan varsinaisessa merkityksessä. Sen tärkeyden opin jo lapsuudessani maatilalla nähdessäni kuinka suuren määrän työtä ruuan alkutuotanto vaatii, ja tätä oppia haluan viedä eteenpäin sekä kotona että töissä.”